Koiran loiset

Koiran loiset eli parasiitit ovat isäntänsä kustannuksella eläviä pieniä eläimiä. Ne jaetaan sisäloisiin, jotka elävät koiran suolistossa tai kudoksissa, sekä ulkoloisiin, jotka viihtyvät koiran turkissa tai iholla. Toiset koirien loislajit ovat harmittomia, toiset haittaavat koiran terveyttä ja aiheuttavat pahimmillaan ongelmia myös ihmisille.

Koira voi saada sisäloisen ympäristöstään jopa ihon läpi mutta yleisemmin suun kautta esimerkiksi syömällä pikkujyrsijän tai raakaa kalaa. Sen sijaan hevosen tai jäniksen ulosteiden syömisestä koira ei yleensä saa sisäloistartuntaa.

koiran loiset 

Säännöllinen sisäloishäätö vai ulosteen tutkimus?

Suomessa noin 6 %:lla koirista on matoja. Jollei koiraa ole ulostetutkimuksessa todettu vapaaksi loisista, on suositeltua häätää tavallisimmat sisäloiset eli suolinkaiset ja hakamadot säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Muut koirien sisäloiset ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Vasta kun on syytä epäillä muita sisäloisia tai koira matkustaa ulkomaille, vaaditaan erityislääkitys.

Sisäloiset ovat erityisen haitallisia pennuille. Ne voivat saada tartunnan emon maidossa tai jo sikiönä istukan kautta. Astutettavien ja tiineenä olevien narttujen sekä pentujen lääkitseminen sisäloisia vastaan onkin tärkeää, samoin ulosteiden poistaminen pentuaitauksesta. Loistartunnan saanut eläin levittää jatkuvasti ulosteidensa mukana uusia loiseläimiä ympäristöönsä.

Ulkoloiset saattavat puraista myös ihmistä

Ulkoloisista yleisimpiä ovat täit ja väiveet. Hieman harvinaisempia ovat kirput. Ulkoloisille on tyypillistä, että ne leviävät helposti koirasta toiseen niin näyttelyissä, lenkillä kuin kotonakin.

Ulkoloiset karkotetaan, kun koirassa havaitaan niitä tai niiden aiheuttamia oireita. Paitsi että loiset aiheuttavat koiralle kutinaa ja muita iho-oireita, ne saattavat myös purra ihmistä. Esimerkiksi kirpun purema aiheuttaa kovaa kutinaa ihmiselle ja punkit levittävät borrelioosia. Myös ulkoloisen tartuttama koira levittää loisen munia.

Milloin aikuisen koiran sisäloiset tulee häätää?

Aikuisen koiran sisäloistartunta saattaa olla täysin oireeton. Siksi loiset on syytä häätää kaksi kertaa vuodessa, jollei loistartunnan mahdollisuutta ole tutkittu ulostenäytteestä. Erityisen tärkeää on madottaa näyttelyissä käyvät ja metsästävät koirat.

Oireet voivat ilmetä loisina tai niiden kappaleina ulosteessa, turkin huonokuntoisuutena, erilaisina tulehduksina, yskänä, oksenteluna ja ripulina sekä pullottavana vatsana ja kasvaneena ruokahaluna. Jos epäilet koirallasi matoja, anna loislääkitys varmuuden vuoksi, vaikka edellisestä loishäädöstä ei olisi kulunut puolta vuotta. Loiset on syytä häätää myös aina ennen rokotusta.

Tiineet ja imettävät nartut sekä pennut

Pentujen sisäloishäädöstä on ehdottomasti huolehdittava, sillä pentujen vastustuskyky ei vielä ole täysin kehittynyt ja niille voi aiheutua loisista vakavia terveyshaittoja. Pennut ja imettävä narttu tulee lääkitä 2, 4, 6 ja 8 viikon kuluttua synnytyksestä. Pennut lääkitään lisäksi vielä 10 ja 12 viikon ikäisinä.

Koska pennut saavat usein ensimmäisen loistartunnan jo ennen syntymäänsä emon istukan kautta, on emon loiset syytä häätää pois tiineyden keskivaiheilla noin päivänä 30 ja uudelleen päivänä 50.

Hygienian ja ruokavalion merkitys

Sisäloiset päätyvät koiraan tavallisimmin ulkona suun kautta, eikä niitä voi välttää. Sen sijaan jyrsijästä tai raa’asta järvikalasta koira saattaa saada harvinaisempiakin loisia, kuten lapamadon tai leveän heisimadon.

Loishäädön jälkeen on huolehdittava hygieniasta, sillä loislääkitys tappaa vain sillä hetkellä koirassa olevat yksilöt. Munia ja toukkia saattaa jäädä koiran makuualustaan, turkkiin, mattoon tai kadulle jätettyihin ulosteisiin, ja ne voivat tarttua koiraan vielä pitkän ajan kuluttua.

Koiran vastustuskyky tauteja vastaan pysyy hyvänä, kun se saa riittävästi liikuntaa ja se syö hyvin. Koiran vastustuskyky heikkenee esimerkiksi yksipuolisen ruokavalion, stressin, loisten tai muiden tautien takia.

Lemmikin matkustelu

Ulkomaantuliaisina koiran mukana voi matkustaa loisia. Loisten leviämisen välttämiseksi loiset on syytä häätää ennen paluumatkaa. Usein viranomaismääräykset edellyttävät loishäätöä jo ennen matkaa. Esimerkiksi Suomeen tuotavalla koiralla on oltava voimassa oleva lääkitys ihmisellekin vaarallisia ekinokokkeja vastaan. Eläinlääkäriltä tai Evirasta saat tarvittavat tiedot eläimen matkustusta koskevista säännöistä, tarvittavat lääkitykset sekä tullille kelpaavan todistuksen.

Loisten tutkiminen

Monet eläinklinikat joko tutkivat ulosteen loisenmunat odotettaessa tai lähettävät näytteen muualle tutkittavaksi. Sukkulamadot, suomalaiskoiran ylivoimaisesti tavallisimmat sisäloiset, ovat yleensä todettavissa niin sanotulla flotaatiomenetelmällä, jossa munat rikastetaan mikroskopiaa varten. Testi ei ole täydellisen tarkka, mutta se kuitenkin antaa arvokasta tietoa eläimen loistilanteesta. Jollei näytteestä löydy loisia eikä eläimen riski ole suuri esimerkiksi tiineyden, imetyksen, matkustamisen, metsästämisen tai tiheiden koirakontaktien vuoksi, voi lääkityksen jokseenkin huoletta jättää tekemättä.

Huomio: Näiden sivujen tarkoitus ei ole rohkaista ihmisiä hoitamaan omia kotieläimiään, jos eläinlääkärin apu on tarpeen, vaan tarjota tietoa eläimien terveydestä ja sairaudesta eläinlääkärin neuvojen täydennykseksi.